Työntäyteisen päivän jälkeen kömmin sänkyyn, rakkaani viereen ja lämpimään peitonalle. En ehtinyt edes nukahtaa kun tyttöjen huoneesta kuului ensimmäinen huuto. Kävin peittelemässä tytöt ja kömmin takaisin sänkyyn. Jälleen juuri kun olin nukahtamassa kuuluu kutsu. Yö jatkuu näin. Enimmäkseen huutelija on esikoinen mutta kyllä sinne mahtui pikkuneidin kitinääkin väliin.
Kellon ollessa 2.15 enkä ollut nukkunut 10 minuuttia kauempaa minulla alkaa hermo pettää. Onnistun kuitenkin pitämään hermoni kurissa enkä raivostu kun jälleen kerran kuuluu kutsu lasten huoneesta. Lopulta nukutaan aina 5.50 asti.
Isäntä heräsi töihin ja me jatkoimme unia aina 7.45 saakka.

Aurinkoinen aamu ei kovin jaksa innostaa ja piristää. Molemmat tytöt yskii, nenät vuotaa ja äänet on käheitä. Esikoinen oli lauantaina kuumeessa ja valittaa edelleen kurkkuaan. Minun kurkkuni on karhea, toiseltapuolelta kipeä ja yskä on kuivaa ja raastavaa.

Eilen otin pikkuneidille jo ventolinen käyttöön kun kuullosti siltä ettei saa kunnolla henkeä. Ei kyllä ihan niin pahasti rohissut nukkumaan mennessään. Yskänlääkettä en enään yritäkään antaa, neiti on jo kahdesti sylkenyt ne minulle päin naamaa.
Saapa nähdä mitä tämä viikko tuo tullessaan...