Oli toukokuun viimeinen päivä vuonna 2012. Kello oli 6.50 kun isäntä sanoi minulle pikaise heipat ja ajeli töihin. Kävelin mäkeä ylös sekavin ajatuksin. Muita liikkujia en juuri nähnyt ja asetuin tyhjään, hiljaiseen aulaan istumaan.

Ohitseni kulki muutama pariskunta jotka olivat selvästi menossa synnyttämään. Jokainen tuollainen pariskunta sai vatsani kääntymään ympäri ja tuntui kuin puukkoa väännettäisiin sydämessä. Vesi kirposi silmiin ja pakokauhu valtasi miut.

Kello tuli seitsemän ja ovet avattiin. Ilmoittauduin vastaanottoon ja minut ohjattiin käytävälle odottamaan. Odotus oli pitkä koska olin saapunut paikalle aivan liian aikaisin. Odotin ja odotin. Pääsin hoitajalle ja labraan. Ja taas odotettiin. Lääkäri otti minut vastaan kymmenen aikaan aamulla. Ei enään tutkimuksia - vain ohjeita kuinka edetään. Olin pelosta suunniltani ja tein vain kuten käskettiin.

Tarinan voi lukea kokonaisuudessaan seuraavista teksteistä http://pulputusta.vuodatus.net/lue/2012/05/terveisia-katiloopistolta

http://pulputusta.vuodatus.net/lue/2012/06/terveisia-katiloopistolta-osa-2

http://pulputusta.vuodatus.net/lue/2012/06/terveisia-katiloopistolta-osa-3

 

Tänään tuosta päivästä on tasan vuosi. Vietän kotona vapaapäivää ja painin täysin erilaisten ongelmien kanssa. Tosin nekin osittain liittyvät lapsiin, vauvoihin ja minun kroppani tyhmiin oikkuihin. Minun ei kuitenkaan tarvitse pelätä ja se on tärkeintä.

Kävin reilu viikko sitten lääkärissä. Menin lähinnä rutiini käynnille ja kysymään voisiko hän antaa jotain vinkkejä endometrioosin hoitoon tai kipuihin. Lääkäri kuitenkin oli sitämieltä että ensin yritetään saada vauva ja sitten vasta hoidetaan endo :O No nyt sitten odotellaan kierron loppumista ja kun vuoto alkaa marssitaan verikokeisiin. Katsovat niistä jotain hormoni arvoja. Jos syksyyn mennessä ei raskautta kuulu tehdään ainokaiselle munatorvelle aukiolotutkimus.

Etukäteen olen jo päättänyt että mihinkään hoitoihin en suostu. Eikä kyllä mieskään niihin lämpene joten jos nämä tutkimukset osoittaa että jotain vikaa minussa on eikä raskaus voi alkaa luonnollisesti alan tehdä surutyötä ja jätän vauvahaaveeni siihen. Minulla on kaksi ihanaa tyttöä kyllä minä pärjään ilman kolmatta :)

Tänään on taas vähän rukattu miun lääkityksiä kun ei meinaa allergiat oikein pysyä kurissa. Maksimi annoksilla aeriusta, ventolinea, lecrolyniä ja joku uusi nenäsumute... Jos ei kahdessa viikossa ala vaikuttaan paremmalle niin takaisin lääkäriin. Saapa nähdä, aika tuskaista tämä on ollut kun kutittaa, turvottaa ja henkeä ahdistaa. Tänään kun kitkin pellolta rikkaruohoja sain sitten kamalat kutiavat ihottumat käsivarsiini. Äitini kanssa juttelin ja hänellä sama vaiva johon aikanaan saanut diagnoosin - rikkaruohoallergia. Taitaa jäädä kitkemiset isännälle tai sitten pitää pukeutua pitkiin vaatteisiin.

Tytöillä onneksi oireet kurissa vaikka ei maksimi lääkitystä vielä olekaan.

 

Ihania kesäisiä päiviä kaikille! Voi olla ettei sitä kovin ehdi kirjoitella kun iltaisinkin viihdytään pihalla lähes nukkumaan meno aikaan asti :)