Eilen illalla toiveikkaana vielä ajattelin että yö olisi rauhallinen, nukkuisimme edes kohtalaisen hyvin ja kaikki olisi pirteitä tänään. Toisin kävi!
Esikoinen hillui pitkin yötä. Milloin oli kylmä, milloin jano tai vessahätä. Painajaisia näki myös, huusi unissaan ja heräili huutamaan.
Pikkuneiti kitisi unissaan, huusi maitoa ja tuttia. Levoton siis kaikinpuolin.
Neljän aikaan aamuyöstä minun hermot alkoi pettää ja aamulla en todellakaan olisi halunnut herätä. Asiaa ei yhtään auttanut kylmyys joka on taas vallannut talomme. Jos vain viitsisin mennä tuonne lumimyräkkään hakemaan puita voisin lämmittää. Taidan kuitenkin olla niin laiska että odotan miehen tuloa. Hakekoot puut kun ei kerran eilen lämmittänyt.

Pikkuneiti aloitti aamun kiukuttelemalla. Ilmeisesti kiersi mahassa ja pääkin taisi olla kipeä. No aamulla kun annoin särkylääkkeen niin ei ole kovin kipuja enään valitellut. Onneksi. Aamupala ei juuri neidille maistunut, lounaalla meni vain perunat ja lantut, poron lihat jäi lautaselle.
Lisäksi neiti ripuloi jatkuvalla syötöllä. Tänään on jo varmaan viidet ripulit tullut, joista yhdet housuihin ja yhdet keittiön tuolille :/ Nyt toisella sitten taas peppu punoittaa ja on kosketusarka. Kuinkahan kauan tätä taas jatkuu?
Mie olen niin äärimmäisen väsynyt tähän ainaiseen kiukutteluun. Oireiden kirjo on kokoajan kasvanut vauva ajan oksentelusta pääkipuun löytyy varmasti lähes kaikki mitä voi olla. No ei nyt ihan kaikki, hengitys oireita ei onneksi juuri ole.

Siitepölykautta tietysti odottaen... Viime kesänä meni jo ventoline 4 kertaa päivässä ja antihistamiini jatkuvasti joten kai se sama on odotettavissa taas. LIsäksi kun esikoiselta löytyi tuo koivu allergia niin saa nähdä kuinka se sitten oireilee vai oireileeko mitenkään. Itsehän oireilen limakalvoilla ympäri vuoden, se miksi sitä ei ole kukaan osannut kertoa. Allergiatestit kun on kaikki negatiivisia.
Isännälle tuli viimekesänä rajuja astmaoireita ja olen yrittänyt patistaa häntä tarkempiin tutkimuksiin. No eihän sitä jääräpäinen mies voi tehdä. On vain inhottavaa että mie sitten lasten ja omien oireideni lisäksi huolehdin siitä saako toinen hengitettyä vai ei.

Lunta on taas niin paljon että ovea ei meinaa auki saada! Aamulla vielä ajattelin että lähden hoitamaan muutaman asian ja teen vähän lumitöitä. Nyt olen visusti pysynyt sisällä ja unohtanut sellaiset suunnitelmat. Olen sentäs saanut täällä sisällä jotain aikaiseksi ja siivonnut. Keittiö pitäisi vielä vähän siistiä niin olisi urakka valmis. Pyykitkin on pitkästä aikaa lähes kaikki pesty. Vaikka hermo on kireällä, on onneksi tällaisiakin päiviä että saa jotain aikaiseksi.