Täällä taas jaellaan meikäläiselle vuoden äiti palkintoa!!! Mulla on kohta ääni käheänä kun olen huutanut tuolle natisevalle kitisevälle suoraan sanottuna hirviö kakaralle!!! Anteeksi että puhun lapsestani näin mutta mulla ei tänään just pinna, empatia ja kärsivällisyys riitä! On sangen ihanaa kun tulee kevät! Oma olo on jatkuvasti kun puolikuurolla jyränallejääneellä muumiolla joka ei näe eteensä ja jatkuvasti kutittaa jostain. Nukkua ei pysty oman olon ja lasten kitinän takia. Aamut alkaa jatkuvalla narinalla, tappelulla ja ovien paiskomisella. Pikkuneiti ei syö muuta kun maitoa! Yötä päivää! Sitten huudetaan ja kiljutaan - yötä päivää! Lääkkeet menee lähes maksimilla. Listalla on prepu, nexium, aerius ja ventoline. Iho on karhea, naama kirjava, peppu ruvella ja kakka löysää. Esikoisella tuntuu olevan kaikki niin helkatin hankalaa! Yöt menee pissiessä sänkyyn ja valitellessa mahakipua. Päivällä sitten kiukutellaan, ravataan kakalla ja puretaan kaikki se paha olo tietysti äitiin ja siskoon. Ei ole hyvä jos on eri huoneissa! Ei ole hyvä jos ollaan samassa huoneessa! Normaalisti Mie vajoan itkupotkuraivari tasolle kun EN VAIN JAKSA!!! Mieli tekisi heitellä astioita tai jotain muita tavaroita seiniin! Juosta niin kauas kun jaksaa ja hakata päätä seinään! Vakuutus yhtiö lähetti ihanan kirjeen esikoisen allergia lääkärikäyntien korvauksista! Pyyhkikööt takamuksensa niihin päätöksiinsä!!! Miulla varmaan verenpaine huitelee taivaissa! Onko se niin hankala ymmärtää että me käytiin allergiakontrollissa ja tytöllä nyt sattui sitten olemaan joku helkatin hengitystieinfektio samaan aikaan?! En olisi sen taudin takia menny lääkäriin ollenkaan, enkä varsinkaa erikoislääkärille!!!! Ihan kun kotiäidin rahat kasvaisi puussa ja sitä olisi niin paljon että voi flunssan takia mennä lääkäriin ja maksaa siitä 100e!!! :twisted: :twisted: Tämä on niitä hetkiä kun todella mietin miten olen tähän tilanteeseen joutunut!? Olenko todellakin muka niin vahva että kestän tämän?! Olenko oikeasti paras äiti omille lapsilleni?! Olisiko heidän kuitenkin parempi jonkun muun hoivissa?! Alan pelottavalla tavalla ymmärtää äitejä jotka alkoholisoituu, ei pieni känni pahaa tekisi voisi olla vähän pidempi pinna - tai sitten ei!!! Olen aiemminkin törmännyt näihin ajatuksiin ja vaikka kenellekään ei saa tehdä pahaa ja siitä pitää tuomita alan ymmärtää äitejä jotka tekevät väsyneinä lapsilleen jotain. Minun tilanteeni ei ole (vielä/enään) niin paha ja pystyn hillitsemään itseäni edes jonkin verran. Mutta kun kaikki ei aina ole tahallista! Minua pelottaa ja kovin mietityttää meninkö lopettamaan lääkkeeni liian aikaisin vai selviänkö tästä oikeasti?! Meneekö tämä ohi?! Osaanko käsitellä nämä asiat? Just kun mie luulin että kaikki järjestyy ja taas aurinko paistaa... P-askat täällä mikään paista! Mie olen taas niin helkatin huono äiti! Huono avovaimo ja huono ihminen muutenkin! En saa pidettyä taloa järjestyksessä, en saa pestyä pyykkiä. Lapset hyppii silmille ja mulla ei jaksa kiinnostaa! Olen lihonut niin ettei mulla mahdu farkut jalkaan ja se ei ainakaan miun oloa paranna! Kiitos ja anteeksi! En halua sääliä enkä arvosteluja... En vain jaksa just nyt!